Kun hevosen peruskestävyyttä on kehitetty nuorella hevosella noin 1½ vuoden iästä asteittain 6-12 kuukauden ajan, voidaan aloittaa hevosen hapenottokykyä kehittävät ns. vauhtikestävyysharjoitteet. Vauhtikestävyyden kehittäminen on tärkeää, sillä kilpailussa hevosen on pystyttävä vähintään kahden minuutin kovatahtiseen suoritukseen, kun se luonnostaan pystyy vain 20-40 s. vastaaviin. Kun hevosta ajetaan kiihtyvällä nopeudella, jossakin vaiheessa hevosen syke nousee tietyn kynnyksen yli, minkä jälkeen lihassoluissa alkaa muodostua enemmän maitohappoa kuin sieltä pystytään poistamaan. Tällöin hevosen lihaksisto menee niin sanotusti ”hapoille” ja hevonen väsyy. Tätä kynnystä kutsutaan anaerobiseksi kynnykseksi, ja sitä voidaan määrittää sykkeen avulla. Vauhtikestävyyttä luotaessa harjoituksia voidaan tehdä parikin kertaa viikossa. Kun vauhtikestävyyspohja (hyvä hapenottokyky) on luotu noin 4-6 harjoituskerralla, tasoa voidaan ylläpitää yhdellä harjoitteella aina 10-14 vuorokauden sisällä (kilpailukausi).

Olennaista vauhtikestävyydestä:

Totutetaan hevonen melko kovavauhtiseen raviin, jolloin hapensaanti ei aivan riitä lihasten ja kudosten tarpeeseen. Siksi elimistöön alkaa kerääntyä maitohappoa.

• Hevonen tottuu kyllä asteittain ravaamaan niin, että lihaksissa on maitohappoa, mutta vauhtikestävyysharjoitteilla elimistön kaikki puolustusjärjestelmät herätetään toimintaan, jotta pysyttäisiin mahdollisimman vähäisissä maitohappomäärissä.
• Opetetaan hevonen juoksemaan hyvää ravia, vaikka maitohappotasot ovat korkeita.
• Vauhtikestävyyden kehittämisen sykealueet hyvän peruskunnon omaavalle hevoselle ovat suurin piirtein 145-195 välillä. Useille hevosille sykearvojen 190-200 kohdalta alkaa voimakas maitohapon tuotto, jolloin lihasvaurioiden riski kasvaa. Kynnysarvot ovat kuitenkin hyvin hevoskohtaisia.
• Kestot 30 sekunnista 3-5 minuuttiin.

Hevosen anaerobista kynnystä voidaan nostaa oikealla harjoittelulla. Mitä korkeammalle anaerobinen kynnys saadaan nostettua, sitä kovempaa vauhtia hevonen voi juosta väsymättä. Tässä HorseAnalyser yhdistettynä sykemittariin on korvaamaton apuväline. Kilpailukunnossa olevan kilpahevosen anaerobinen kynnys on usein sykealueella 190-200 krt/min. Huonossa kunnossa olevan hevosen kynnys voi sitä vastoin olla noin 150 krt/min. Hyväkuntoinen hevonen pystyy ravaamaan alemmalla sykkeellä kovempaa kuin huonokuntoinen hevonen. Jos halutaan aivan tarkasti määrittää hevosen anaerobinen kynnys sykkeen mukaan, viedään hevonen maitohappotesteihin. Testit voidaan tehdä joko radalla tai juoksumatolla.

Vauhtikestävyyden ja anaerobisen kynnyksen nostamiseksi tarvitaan erilaisia intervalli- eli vetoharjoitteita. Harjoitteissa syke nostetaan aerobisen ja anaerobisen kynnyksen väliselle alueelle. Tällöin vahvistetaan hevosen tukikudoksia, sekä kehitetään hevosen kuntoa, vauhtikestävyyttä ja väsymyksen sietoa. Vauhtikestävyysharjoitteet vaativat pohjalle tukevan peruskestävyyden, jotta hevosen kunto ei alkaisi taantua liian rasittavan harjoittelun seurauksena. Suoritteet voidaan tehdä joko kilpailumatkalla (1600-3000 m) tai ns. lyhytvetoina (500-800 m), jolloin työsuoritteen aika on pitkissä vedoissa 3-5 min ja lyhyissä 40-80 sekuntia.

Alla on HorseAnalyserilla tallennettu vauhtikestävyysharjoitus. HUOM! Kyseisen hevosen peruskuntoa on ennen tätä rakennettu pitkällä tähtäimellä. Harjoituksen alussa on suoritettu lämmittely, jonka jälkeen on ajettu kovavauhtinen 2600 metrin jakso. Tiedot-ikkunassa näkyy tummemmalla pohjalla juuri tämän jakson syke- sekä nopeuskäyrä. Alapuolella näkyy suorituksen arvot 2600 metrin pituiselta matkalta. Harjoituksen kesto on ollut 3 minuuttia 42 sekuntia, keskisykkeen ollessa 201 bpm. Keskinopeus on ollut 1:25 min/km. Tavoitteena oli ajaa kyseinen jakso (2600 m) anaerobisen kynnyksen alapuolella, joka kyseisellä hevosella (208 bpm) on poikkeuksellisen korkea. Ylempi katkoviiva osoittaa anaerobista kynnystä. Voidaan huomata, että kovavauhtisen jakson loppuvaiheessa tavoitesykeraja on ylitetty. Lopuksi on suoritettu rauhallinen palautus.

Erilaisia tapoja harjoittaa vauhtikestävyyttä

Intervalliharjoitus täydellisellä palautuksella

• Työjaksojen syketasot noin 185-200
• Työjaksojen välillä syke palautetaan alle sataan lyöntiin minuutissa, siten, että syke pysyy jo vakaana.
• Työjaksoja 2-6 kpl
• Taukojen pituudet 5-15 min, riippuen palautumiskyvystä

Esimerkkiharjoitus:

• Tehdään 3 kpl noin 2-5 minuuttia kestäviä pitkiä (1600-3000 m) vetoja, joiden välillä sykkeen annetaan laskea tasolle 90 hyvin kevyellä ravilla, kävelyllä tai jopa seisoskelulla.

Intervalliharjoitus epätäydellisellä palautuksella

• Erittäin raskas harjoite, hevosen elimistöön kertyy runsaasti maitohappoa, varottava ylirasittumista
• Työjaksojen sykearvot anaerobisen kynnyksen tasolla
• Tauot lyhyitä, sykkeen palautus tasolle 100-130 (harjoituksen tuottama maitohappo ei ole ehtinyt poistua kokonaan).
• Työjaksojen pituus 40-60 sekuntia.

Esimerkkiharjoitus:

• Tehdään 3-5 kpl ns. lyhytvetoja (500-800 m), eli hevonen juoksee kovalla sykkeellä 40-80 sekunnin mittaisia pätkiä, joiden välillä syke palautetaan kevyellä ravilla tasoille 100-130.